viilaus
substantiivi
-
Prosessi, jossa pintaa hiotaan tai teroitetaan viilalla.
Viilaus vie aikaa mutta on vaivan arvoista.
Taivutus
yks. nom. viilaus, yks. gen. viilauksen, yks. part. viilausta, yks. ill. viilaukseen, mon. gen. viilausten viilauksien, mon. part. viilauksia, mon. ill. viilauksiin.
Esimerkit
Viilaus viimeistelee projektin.
Hän käytti päivän viilaukseen ja kiillotukseen.
Koko työ vaati tuntien viilauksen.
Käännökset
Läheisiä sanoja
viilapenkki, viilari, viilata, viilaus, viileke, viilennys