viileke
substantiivi
-
Vaatteeseen ommeltu, koristeellinen nauha tai reuna.
Mekon viileke oli kauniisti kirjailtu.
Taivutus
yks. nom. viileke, yks. gen. viilekkeen, yks. part. viilekettä, yks. ill. viilekkeeseen, mon. gen. viilekkeiden viilekkeitten, mon. part. viilekkeitä, mon. ill. viilekkeisiin viilekkeihin.
Esimerkit
Viileke suojelee vaatetta tahrilta.
Hän asetti viilekkeen varovasti paikoilleen.
Viileke on helppo kiinnittää ja irrottaa.
Käännökset
Liittyvät sanat
hihna