viittomakieli

substantiivi

  1. Kieli, joka koostuu käsimerkeistä ja eleistä

    Viittomakieli on monille kuuroille ensisijainen viestintäväline.
Taivutus

yks. nom. viittomakieli, yks. gen. viittomakielen, yks. part. viittomakieltä, yks. ill. viittomakieleen, mon. gen. viittomakielten viittomakielien, mon. part. viittomakieliä, mon. ill. viittomakieliin.

Synonyymisanakirja

viittomakieli

  1. viittoma-, viitottu, viittomakielen, viittominen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Viittomakieli on monelle kuurojen ainoa tapa kommunikoida.
Hän opetteli viittomakieltä ystävänsä kanssa.
Viittomakieli tarjoaa moniulotteisen tavan viestiä.

Etymologia

Perustuu käsitteeseen 'viittoa', tarkoittaa kuurojen käyttämää kieltä.

Riimisanakirja

viittomakieli rimmaa näiden kanssa:

ruskeakieli, kansliakieli, kirjakieli, sekakieli, virkakieli, salakieli, kapulakieli, satakieli, metakieli

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

sormiaakkonen, kuuro (2), kieli

Läheisiä sanoja

viittoilu, viittoja, viittoma, viittomakieli, viittomakielinen, viiva

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro