villimehiläinen

substantiivi

1. Luonnonvaraisesti elävä mehiläislaji.

   Villimehiläiset pölyttivät ahkerasti puutarhan kukkia.

Taivutus

yks. nom. villimehiläinen, yks. gen. villimehiläisen, yks. part. villimehiläistä, yks. ill. villimehiläiseen, mon. gen. villimehiläisten villimehiläisien, mon. part. villimehiläisiä, mon. ill. villimehiläisiin.

Synonyymisanakirja

villimehiläinen

1. kesytön mehiläinen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Villimehiläiset pörräsivät kukissa.
Hän näki villimehiläisen pesän puussa.
Villimehiläisen hunaja oli herkkua.

Käännökset

Riimisanakirja

villimehiläinen rimmaa näiden kanssa:

lipeäinen, ylhäinen, pyhäinen, viimepyhäinen, vähäinen, myöhäinen, iltamyöhäinen, mattimyöhäinen, yömyöhäinen, iäinen

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

villikissa, villikko, villilapsi, villimehiläinen, villiminkki, villiomena