vilunarka
adjektiivi
-
Helposti vilustuva tai palelulle altis.
Hän oli vilunarka ja tarvitsi paljon villavaatteita.
Taivutus
yks. nom. vilunarka, yks. gen. vilunaran, yks. part. vilunarkaa, yks. ill. vilunarkaan, mon. gen. vilunarkojen vilunarkain, mon. part. vilunarkoja, mon. ill. vilunarkoihin.
Esimerkit
Hän on aina ollut vilunarka.
Vilunarka lapsi tarvitsi lisähuopia.
Vilunarka isoäitini ei kestä kylmää.
Etymologia
Suomen kielen yhdyssana: 'vilu' + 'arka'.
Käännökset
Riimisanakirja
vilunarka rimmaa näiden kanssa:
hallanarka, kuumanarka, tulenarka, tuulenarka, pakkasenarka, palonarka, valonarka, omantunnonarka, kylmänarka
Läheisiä sanoja
vilu, viluinen, vilukko, vilunarka, vilunpuistatus, vilunväre