viri

substantiivi

1. Alku, herääminen tai uuden elämän merkki.

   Keväällä luonnossa on aina viri keväästä ja uudesta kasvusta.

Taivutus

yks. nom. viri, yks. gen. virin, yks. part. viriä, yks. ill. viriin, mon. gen. virien, mon. part. virejä, mon. ill. vireihin.

Synonyymisanakirja

viri

1. väre, vire, laine, aalto.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Keväällä luonnossa on uuden elämän viri.
Virin hetki keväässä ilahduttaa monia.
Luonto herää virin myötä.

Silloin aivan odottamattani viriää takanani ihana moniääninen laulu, joka ihmeellisesti yhtyy taivaan harmoniaan, ikäänkuin siitä syntyneenä ja sitä ylistäen

Sillä hän tiesi hyvin, kuinka kiihkeitä väittelyjä olisi syntynyt, jos hän olisi antanut pienimmänkin aiheen keskustelun viriämiselle tästä arkaluontoisesta kysymyksestä

Käännökset

Slangisanakirja

• poratttu kirnu: viritetty moottoripyörän moottori : Kawassa oli porattu kirnu.

• trimmaa: viritellä … autoa / koiraa : Nyt se niin trimmattu peli, et voi helvetti.

• viritykset: valmistellut toimet / asennetut laitteet / tms

• viritys: yritys / kokeilu / hanke

Riimisanakirja

viri rimmaa näiden kanssa:

tuulenviri

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

virhetili, virhetulkinta, virhevalinta, viri, viriili, virike