virkaheitto
substantiivi
-
Henkilö, joka on erotettu tai jättänyt virkansa.
Hänestä tuli virkaheitto, kun hänet erotettiin tehtävästään.
Taivutus
yks. nom. virkaheitto, yks. gen. virkaheiton, yks. part. virkaheittoa, yks. ill. virkaheittoon, mon. gen. virkaheittojen, mon. part. virkaheittoja, mon. ill. virkaheittoihin.
Esimerkit
Virkaheitto tarkoittaa työn laiminlyöntiä tai huonoa suoritusta.
Häntä syytettiin virkaheitoksi.
Virkaheitto saattaa johtaa erottamiseen.
Etymologia
Virka + heitto, jossa 'virka' tarkoittaa julkista tehtävää ja 'heitto' viittaa tehtävästä sivuuttamiseen
Käännökset
Riimisanakirja
virkaheitto rimmaa näiden kanssa:
heitto, vapaaheitto, harhaheitto, rajaheitto, sivurajaheitto, lonkkaheitto, niskaheitto, kulmaheitto, ohiheitto
Läheisiä sanoja
virkaehtosopimus, virkaeläke, virkaero, virkaheitto, virkahuone, virkaikä