aikamuoto

substantiivi

1. kielitieteen termi, joka viittaa eri tapoihin ilmaista tapahtuman, toiminnan tai tilan ajallista suhdetta

   Suomen kielessä on useita aikamuotoja, kuten preesens ja imperfekti.

Taivutus

yks. nom. aikamuoto, yks. gen. aikamuodon, yks. part. aikamuotoa, yks. ill. aikamuotoon, mon. gen. aikamuotojen, mon. part. aikamuotoja, mon. ill. aikamuotoihin.

Synonyymisanakirja

aikamuoto

1. tempus, aikaluokka.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kieliopin aikamuoto on usein haastava.
Hän opiskeli tarkasti aikamuotoja ennen tenttiä.
Opettaja selitti aikamuotojen käytön.
Aikamuodot muuttivat tavalla käsitystä tekstistä.
Aikamuoto vaikuttaa lauseen tarkoitukseen merkittävästi.

Käännökset

Riimisanakirja

aikamuoto rimmaa näiden kanssa:

sekamuoto, sanamuoto, persoonamuoto, proosamuoto, toimintamuoto, hiontamuoto, kuntamuoto

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

aikamiina, aikamitta, aikamoinen, aikamuoto, aikamäärä, aikanaan