sanka
substantiivi
-
Kantokahva, erityisesti astian tai esineen yläosassa.
Kauhan sanka katkesi käytössä.
Taivutus
yks. nom. sanka, yks. gen. sangan, yks. part. sankaa, yks. ill. sankaan, mon. gen. sankojen sankain, mon. part. sankoja, mon. ill. sankoihin.
Esimerkit
Silmälasien sanka oli vääntynyt.
Hän korjasi silmälasiensa sankaa nopeasti.
Uusien silmälasien sanka tuntui mukavalta.
Etymologia
Suomen kielen alkuperä; tarkoittaa kahvaa tai silmälasien koukkua.
Käännökset
Liittyvät sanat
korvalaput, sangallinen, kannike, taivuttaaLäheisiä sanoja
saniteettikalusteet, saniteettiposliini, saniteettitila, sanka, sankalasit, sankari