appellatiivi
substantiivi
-
yleisnimi, joka viittaa luokkaan tai ryhmään kuuluvana
Ystävä on appellatiivi, se ei viittaa yksilöön, vaan laajempaan ryhmään.
Taivutus
yks. nom. appellatiivi, yks. gen. appellatiivin, yks. part. appellatiivia, yks. ill. appellatiiviin, mon. gen. appellatiivien, mon. part. appellatiiveja, mon. ill. appellatiiveihin.
Esimerkit
Nimet voidaan jakaa appellatiiveihin ja erisnimiin.
Appellatiivit ovat yleisnimiä.
Kielitieteilijät tutkivat appellatiivien käyttöä eri yhteyksissä.
Appellatiivi voi muuttua ajan myötä.
Sanalla on ollut appellatiivinen merkitys vuosisatoja.
Etymologia
Latinasta 'appellativus', joka liittyy nimeämiseen tai kutsumanimiin.
Käännökset
| englanti |
common noun |
| ranska | nom appellatif (m), nom commun (m) |
| saksa | Gattungsname (m), Gattungsbezeichnung (f), Appellativ, Appellativum |
| kreikka | κοινό ουσιαστικό |
| unkari | köznév |
| italia | nome comune (m) |
| puola | rzeczownik pospolity (m) |
| romania | nume comun |
| venäjä | и́мя нарица́тельное |
| ruotsi | appellativ |
Riimisanakirja
appellatiivi rimmaa näiden kanssa:
datiivi, sedatiivi, negatiivi, värinegatiivi, predikatiivi, indikatiivi, sikkatiivi, ablatiivi, elatiivi, allatiivi
Liittyvät sanat
yleisnimiLäheisiä sanoja
appaa, apparaatti, appela, appellatiivi, appelsiini, appelsiinimarmeladi