eroavuus
substantiivi
-
se, miten jokin eroaa jostakin toisesta
Niiden kahden linnun eroavuus on niiden erivärisissä höyhenissä.
Taivutus
yks. nom. eroavuus, yks. gen. eroavuuden, yks. part. eroavuutta, yks. ill. eroavuuteen, mon. gen. eroavuuksien, mon. part. eroavuuksia, mon. ill. eroavuuksiin.
Synonyymisanakirja
eroavuus
-
ristiriita, yhteensopimattomuus, erilaisuus, eriävyys.
Esimerkit
Eroavuus on usein selvä kielessä ja kulttuurissa.
Tavoitteiden eroavuus voi vaikeuttaa yhteistyötä.
Eroavuus voi olla merkittävä asia.
Eroavuus vaikuttaa suhteisiin.
Eroavuus voi olla myös rikastuttavaa.
Etymologia
Johdettu verbistä 'erota'.
Käännökset
| englanti |
disparity variance difference |
| ranska | disparité (f), divergence (f), incohérence (f) |
| saksa | Differenz (f), Unterschiedlichkeit (f), Unterschied (m), Disparität (f), Ungleichheit (f), Abweichung (f), Diskrepanz (f) |
| venäjä | нера́венство, разли́чие, расхожде́ние, отклоне́ние, несоотве́тствие, разногла́сие |
| ruotsi | ojämlikhet, divergens, diskrepans |
| puola | rozbieżność (f), odchylenie, rozbieżność |
| romania | divergență (f) |
| kreikka | ασυμφωνία (f) |
Liittyvät sanat
eroavaisuus, erilaisuus, juopa, eroLäheisiä sanoja
eroamisikä, eroanomus, eroavaisuus, eroavuus, erogeeninen, erohakemus