haikara
substantiivi
-
jalkojensa ja kaulansa vuoksi pitkä lintu, joka syö kaloja ja muita vesieliöitä
Haikara seisoo yhdellä jalalla joessa.
Taivutus
yks. nom. haikara, yks. gen. haikaran, yks. part. haikaraa, yks. ill. haikaraan, mon. gen. haikaroiden haikaroitten haikarain, mon. part. haikaroita, mon. ill. haikaroihin.
Synonyymisanakirja
haikara
-
jabiru, Jabiru mycteria, Xenorhyncus asiaticus.
Esimerkit
Haikara seisoi pitkään yhdellä jalalla.
Pesässä on useita haikaranmunia.
Pian haikara nousi siivilleen ja lensi pois.
Haikaralla on pitkät jalat ja kaula.
Haikaran lento auringonlaskun aikaan oli kaunista katsottavaa.
Etymologia
Alkuperä: Todennäköisesti venäjän sanasta '?????', tarkoittaen 'lokki'.
haigara, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi häger (grey heron). Englanniksi stork
Käännökset
| englanti |
jabiru heron black-necked stork, policeman bird |
| ranska | héron (m), cigogne (f) |
| saksa | Reiher (m), Storch (m), Adebar (m) qualifier dialectal or poetic |
| kreikka | ερωδιός (m), αρδέα (f), τσικνιάς (m), πελαργός, λελέκι |
| unkari | gém, kócsag, gólya, eszterág qualifier rare |
| italia | airone (m), cicogna (f) |
| latina | ardea (f), ardeola (f), ciconia (f) |
| puola | czapla (f), bocian (m), bociek (m) |
| romania | stârc (m), bâtlan (m), barză (f), barza-albă (f) |
| venäjä | ца́пля (f), а́ист (m) |
| ruotsi | häger, stork |
Riimisanakirja
haikara rimmaa näiden kanssa:
harmaahaikara, kattohaikara, kaulushaikara