hautakivi
substantiivi
-
kivi, jossa on vainajan nimi ja ihmiselämän tärkeimmät päivämäärät ja joka pystytetty haudan merkiksi
Haudalla oli marmoria oleva hautakivi.
Taivutus
yks. nom. hautakivi, yks. gen. hautakiven, yks. part. hautakiveä, yks. ill. hautakiveen, mon. gen. hautakivien, mon. part. hautakiviä, mon. ill. hautakiviin.
Synonyymisanakirja
hautakivi
-
muistomerkki, monumentti, kivilohkare.
Esimerkit
Sammmal peitti vanhan hautakiven.
Uusi hautakivi tilattiin paikalliselta kiviveistäjältä.
Hautakivi oli kauniisti kaiverrettu.
Käännökset
englanti |
gravestone, headstone, tombstone |
ranska | pierre tombale (f) |
saksa | Grabstein (m), Leichenstein (m) qualifier vanhentunut ilmaisu |
kreikka | ταφόπλακα (f), ταφόπετρα (f) |
unkari | sírkő |
italia | lapide (f), pietra tombale (f) |
latina | lapillus (m), lapis (m) |
puola | nagrobek (m) |
romania | piatră de mormânt (f), piatră funerară (f), lapidă (f) |
venäjä | надгро́бие, надгро́бная плита́ (f), моги́льная плита́ (f) |
ruotsi | gravsten |
Liittyvät sanat
hautalaatta, kivenhakkaaja, syöpyä, kiviLäheisiä sanoja
hautakammio, hautakappeli, hautakirjoitus, hautakivi, hautakumpu, hautakynttilä