intransitiivinen
adjektiivi
-
sellainen verbi joka ei voi ottaa objektia
Intransitiivinen verbi juosta ei tarvitse objektia.
Taivutus
yks. nom. intransitiivinen, yks. gen. intransitiivisen, yks. part. intransitiivista, yks. ill. intransitiiviseen, mon. gen. intransitiivisten intransitiivisien, mon. part. intransitiivisia, mon. ill. intransitiivisiin.
Synonyymisanakirja
intransitiivinen
-
epäsuorasti suuntava, ei-transitiivinen, onzijdig.
Esimerkit
Verbi on intransitiivinen ilman objektia.
Kielioppiharjoituksessa tutustuttiin intransitiivisiin verbeihin.
Lause oli intransitiivinen rakenteeltaan.
Hän selitti eron transitiivisen ja intransitiivisen välillä.
Intransitiiviset ilmaisut voivat olla kompakteja.
Etymologia
latinasta intransitivus, joka tarkoittaa 'ei vaadi objektia'
Käännökset
| englanti |
intransitive |
| ranska | intransitif |
| saksa | intransitiv |
| kreikka | αμετάβατο |
| unkari | tárgyatlan |
| italia | intransitivo |
| latina | intransitīvus |
| puola | nieprzechodni |
| romania | intransitiv |
| venäjä | неперехо́дный |
| ruotsi | intransitiv |
Riimisanakirja
intransitiivinen rimmaa näiden kanssa:
refleksiivinen, impulsiivinen, ekspansiivinen, defensiivinen, offensiivinen, intensiivinen, massiivinen, passiivinen, regressiivinen, aggressiivinen
Liittyvät sanat
intransitiiviverbi, verbiLäheisiä sanoja
intonaatio, intos, intoutua, intransitiivinen, intransitiiviverbi, intresantti