ironia
substantiivi
-
Ajatus tai ilmaisu, joka tarkoittaa varsinaisen sanomansa vastakohtaa
Hänen lauseessaan oli hienovaraista ironiaa.
-
Epäsuora iva, salaiva
Esimerkit
Hänen sanansa olivat täynnä ironiaa.
Ironia tekee tekstistä mielenkiintoisen.
Elämä on täynnä ironisia tilanteita.
Hän ei huomannut ironiaa puheessaan.
Ironia voi olla hyvin hienovaraista.
Etymologia
Kreikan sanasta 'eironeia', tarkoittaen 'teeskentely', 'vitsailu'.
Käännökset
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro
| englanti |
irony |
Liittyvät sanat
ironinen, non-iron, salaiva, itseironia, ivaLäheisiä sanoja
irlantilainen, irokeesi, irokeesikampaus, ironia, ironikko, ironinen