ironinen
adjektiivi
-
Ajatus tai ilmaisu, joka tarkoittaa varsinaisen sanomansa vastakohtaa
Hän esitti asian ironisella sävyllä.
Taivutus
yks. nom. ironinen, yks. gen. ironisen, yks. part. ironista, yks. ill. ironiseen, mon. gen. ironisten ironisien, mon. part. ironisia, mon. ill. ironisiin.
Esimerkit
Tilanne oli äärimmäisen ironinen.
Hänen ironinen asenteensa oli merkillepantava.
Ironinen huumori saa ihmiset nauramaan.
Hän teki ironisen huomautuksen.
Ironinen totuus paljastui pian.
Etymologia
Johdettu kreikan sanasta 'eironeia'.
Käännökset
Riimisanakirja
ironinen rimmaa näiden kanssa:
hedoninen, sardoninen, sinfoninen, stereofoninen, ambiofoninen, kakofoninen, monofoninen, tautofoninen, polyfoninen, heksagoninen
Liittyvät sanat
skepsis, pohjavire, ivallinen, pakina, nirvanaLäheisiä sanoja
irokeesikampaus, ironia, ironikko, ironinen, ironisesti, ironisoida