jankutus

substantiivi

  1. Jankutus tarkoittaa pitkäveteistä ja toistuvaa puhetta tai keskustelua, joka voi olla ärsyttävää tai turhauttavaa.

    Hänen jankutuksensa siitä, kuinka paljon hän treenaa, alkoi jo kyllästyttää ystäviä.
Taivutus

yks. nom. jankutus, yks. gen. jankutuksen, yks. part. jankutusta, yks. ill. jankutukseen, mon. gen. jankutusten jankutuksien, mon. part. jankutuksia, mon. ill. jankutuksiin.

Synonyymisanakirja

jankutus

  1. toisto, pätytys, nalkutus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Jankutus on suomenkielinen termi, joka viittaa usein tarpeettomaan ja pitkäveteiseen puheeseen, jossa sama asia toistuu useaan otteeseen ilman merkittävää sisältöä tai edistystä keskustelussa. Se voi esiintyä esimerkiksi keskusteluissa, joissa joku toistaa jatkuvasti omia mielipiteitään tai kokemuksiaan, aiheuttaen kuuntelijassa turhautumista. Jankutus voi myös liittyä puhetyyliin, jossa sanat tai lauseet toistuvat vailla syvempää merkitystä, mikä tekee viestinnästä vähemmän tehokasta.

Esimerkit

Jankutus ei auta asian etenemisessä.
Tuo jatkuva jankutus alkaa ärsyttää.
Jankutuksesta huolimatta hän pysyi hiljaa.

Etymologia

Nominaalimuoto sanasta 'jankuttaa', tarkoittaa pitkäveteistä toistoa.

Riimisanakirja

jankutus rimmaa näiden kanssa:

lankutus, renkutus, lonkutus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

jankkoaura, jankkuri, jankuttaa, jankutus, jannu, jano

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro