jano
substantiivi
-
tarve tai halu juoda
Vedenjuonti sammuttaa janon.
Taivutus
yks. nom. jano, yks. gen. janon, yks. part. janoa, yks. ill. janoon, mon. gen. janojen, mon. part. janoja, mon. ill. janoihin.
Esimerkit
Jano yllätti kesken vaelluksen.
Hän ei saanut janoa sammumaan.
Janoisena oli vaikea keskittyä.
Etymologia
'Jano' juontuu kantasuomen sanasta, joka liittyi alkujaan veden kaipuuseen.
sukulaissanat viro janu. Englanniksi thirst
Käännökset
| englanti |
thirstiness thirst craving |
| ranska | désir ardent g (m), soif (f) |
| saksa | Gelüst, Begierde (f), Sehnsucht (f), Durst (m) |
| kreikka | λαχτάρα (f), πόθος (m), δίψα (f) |
| italia | brama (f), sete (f), avidità (f) |
| romania | poftă (f), sete (f), râvnă (f), ardoare (f) |
| venäjä | влече́ние, жа́жда (f), тя́га (f), стремле́ние, пристра́стие |
| ruotsi | begär, längtan, törst |
| unkari | szomjúság, szomj |
| puola | pragnienie |
Sanonnat
"Jano tulee ennen pitkää."
"Nii on jano notta sylyki pölisöö."
"Nii on jano, notta sylki pöläjää."
"Niin on jano, jotta sylki pöläjää."
"Pohjaton epävarmuus ja hellyyden jano Miksi kukaan eirakasta? sinä sanot Sinä sanot se pulloin puukoin nyrkein ja tuhansin perkelein Sinä huudat: Rakasta minua! Sinä huudat niin lujaa ettei sitä voi kuulla Maaria Leinonen."
Liittyvät sanat
nälkä, janottaa, juoma, polttava, armoton