julkijumalaton
substiivi
-
julkinen ja kiivas jumalankieltäjä
Hän on julkijumalaton, kiistää jumalan olemassaolon avoimesti.
Taivutus
yks. nom. julkijumalaton, yks. gen. julkijumalattoman, yks. part. julkijumalatonta, yks. ill. julkijumalattomaan, mon. gen. julkijumalattomien julkijumalatonten, mon. part. julkijumalattomia, mon. ill. julkijumalattomiin.
Esimerkit
Häntä pidettiin julkijumalattomana yhteisössä.
Julkijumalaton asenne herätti huomiota.
Hänen tapanaan oli olla julkijumalaton.
Käännökset
Läheisiä sanoja
julkeus, julki, julkihuuto, julkijumalaton, julkilausua, julkilausuma