kaistale
substantiivi
-
laveus- tai pituussuuntainen, kapea alue
Maalasin kankaaseen sinisen kaistaleen.
Taivutus
yks. nom. kaistale, yks. gen. kaistaleen, yks. part. kaistaletta, yks. ill. kaistaleeseen, mon. gen. kaistaleiden kaistaleitten, mon. part. kaistaleita, mon. ill. kaistaleisiin kaistaleihin.
Synonyymisanakirja
kaistale
-
rätti, riepu, räsy, ryysy, riekale, suikale, liuska, alue, vyö, vyöhyke.
Esimerkit
Metsässä oli vain kapea kaistale polkua.
Hän kulki kaistaleen päästä toiseen.
Pellon reunassa on pieni kaistale metsää.
Etymologia
Johdettu sanasta 'kaista'.
Käännökset
Liittyvät sanat
palokuja, suikale, kaista, kulissi, verhoLäheisiä sanoja
kaislisto, kaista, kaista-ajo, kaistale, kaistalehakkuu, kaistapäinen