kellokanerva
substantiivi
-
pohjoisen pallonpuoliskon kasvi, jolla on kellomaiset kukat
Metsässä kasvoi kaunista kellokanervaa.
Taivutus
yks. nom. kellokanerva, yks. gen. kellokanervan, yks. part. kellokanervaa, yks. ill. kellokanervaan, mon. gen. kellokanervien kellokanervain, mon. part. kellokanervia, mon. ill. kellokanerviin.
Synonyymisanakirja
kellokanerva
-
kanerva, suku Kellokanervat, puukanerva, Erica arborea, lumikellokanerva, Erica carnea, harmaakellokanerva, Erica cinerea.
Esimerkit
Puistossa kasvoi kaunista kellokanervaa.
Kellokanerva viihtyy hyvin kosteilla paikoilla.
Kellokanerva on upea syksyn kasvi.
Etymologia
Yhdiste sanoista 'kello' ja 'kanerva', viittaa kasvilajiin, jonka kukat ovat kellomaisia.
Käännökset
Läheisiä sanoja
kellohelmainen, kellojensoitto, kellokalle, kellokanerva, kellokas, kellokasvi