kellonavain
substantiivi
-
avain, jolla kello vääntyy tai kiristetään
Hän etsi kellonavainta koko talosta.
Taivutus
yks. nom. kellonavain, yks. gen. kellonavaimen, yks. part. kellonavainta, yks. ill. kellonavaimeen, mon. gen. kellonavaimien kellonavainten, mon. part. kellonavaimia, mon. ill. kellonavaimiin.
Esimerkit
Hän etsi kellonavainta laatikosta.
Vanhat kellot tarvitsevat säännöllisesti kellonavain kiertämistä.
Kellonavain on kadonnut jonnekin.
Käännökset
Riimisanakirja
kellonavain rimmaa näiden kanssa:
avain, infrapuna-avain, vara-avain, virta-avain, kaavain, lenkkiavain, diskanttiavain, momenttiavain, nuottiavain, korttiavain
Läheisiä sanoja
kellometalli, kellomies, kellonaika, kellonavain, kellonheiluri, kellonjousi