kellonheiluri

substantiivi

1. kellon osa, joka heiluu edestakaisin ja pitää yllä kellon toimintaa

   Kellonheiluri tarvitsi korjausta.

Taivutus

yks. nom. kellonheiluri, yks. gen. kellonheilurin, yks. part. kellonheiluria, yks. ill. kellonheiluriin, mon. gen. kellonheilurien kellonheilureiden kellonheilureitten, mon. part. kellonheilureja kellonheilureita, mon. ill. kellonheilureihin.

Synonyymisanakirja

kellonheiluri

1. heilurikoneisto, heiluri.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kellonheiluri liikkui tasaista tahtia.
Kelloseppä tarkisti kellonheilurin asennon.
Veistos muistuttaa vanhaa kellonheiluria.

Käännökset

Riimisanakirja

kellonheiluri rimmaa näiden kanssa:

heiluri

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kellomies, kellonaika, kellonavain, kellonheiluri, kellonjousi, kellonlasi