keula

substantiivi

  1. ajoneuvon tai aluksen etuosan nimitys

    Aalto lyö terävästi veneen keulaan.
Taivutus

yks. nom. keula, yks. gen. keulan, yks. part. keulaa, yks. ill. keulaan, mon. gen. keulojen keulain, mon. part. keuloja, mon. ill. keuloihin.

Synonyymisanakirja

keula

  1. kokka, etuosa.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Laivan keula kohtasi kovan merenkäynnin.
Keula ohjattiin sataman suuntaan.
Veneen keula osui laituriin.

Etymologia

Peräisin muinaisskandinaavisesta sanasta 'kjóll', joka tarkoittaa laivan kokkaa.

germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi köl. Englanniksi bow of ship

Slangisanakirja

  • keulamies: tappelussa joukon johtaja edessä

Riimisanakirja

keula rimmaa näiden kanssa:

neula, hakaneula, nahkaneula, rintaneula, kanavaneula, nimineula, nuppineula, akupunktuurineula, kompassineula

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

plaanata, kokka, plaani, etupää, etumies

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro