kevätkausi

substantiivi

1. vuoden ensimmäinen neljännes tai puolisko, jonka aikana on kevät

   Kevätkausi on usein tärkeää aikaa monille lajeille.

Taivutus

yks. nom. kevätkausi, yks. gen. kevätkauden, yks. part. kevätkautta, yks. ill. kevätkauteen, mon. gen. kevätkausien kevätkautten, mon. part. kevätkausia, mon. ill. kevätkausiin.

Synonyymisanakirja

kevätkausi

1. kevät, kevättä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kevätkausi on kiireistä aikaa puutarhoissa.
Meillä alkaa uusi jakso kevätkaudella.
Kevätkausi tuo mukanaan uusia projekteja.

Käännökset

Riimisanakirja

kevätkausi rimmaa näiden kanssa:

kausi, sarjakausi, aikakausi, virkakausi, lamakausi, uhmakausi, lomakausi, juomakausi, markkinakausi, litorinakausi

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kevätistutus, kevätjuhla, kevätjää, kevätkausi, kevätkello, kevätkesä