kiemura
substantiivi
-
kierretty tai kieroutunut rakenne tai kappale
Köyden kiemura asettui siksakkiin.
Taivutus
yks. nom. kiemura, yks. gen. kiemuran, yks. part. kiemuraa, yks. ill. kiemuraan, mon. gen. kiemuroiden kiemuroitten kiemurain, mon. part. kiemuroita, mon. ill. kiemuroihin.
Synonyymisanakirja
kiemura
-
kiehkura, pyörre, rulla, koukero, kihara, kiekura, käärö, sykkyrä, mutka.
Esimerkit
Tienkäyttäjät varoitettiin kiemuraisesta tiestä.
Kiemura joki virtasi metsän halki.
Polku teki kiemuran ennen nousua.
Etymologia
Syntynyt 'kiemurrella'-verbin taivutusmuodoista.
Käännökset
englanti |
convolution coil twirl curlicue, squiggle |
Liittyvät sanat
meanderi, krumeluuri, kiekura, kiemurainen, serpentiiniLäheisiä sanoja
kieltäytyjä, kieltäytyä, kieltää, kiemura, kiemurainen, kiemurrella