kiemura

substantiivi

  1. kierretty tai kieroutunut rakenne tai kappale

    Köyden kiemura asettui siksakkiin.
Taivutus

yks. nom. kiemura, yks. gen. kiemuran, yks. part. kiemuraa, yks. ill. kiemuraan, mon. gen. kiemuroiden kiemuroitten kiemurain, mon. part. kiemuroita, mon. ill. kiemuroihin.

Synonyymisanakirja

kiemura

  1. kiehkura, pyörre, rulla, koukero, kihara, kiekura, käärö, sykkyrä, mutka.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Tienkäyttäjät varoitettiin kiemuraisesta tiestä.
Kiemura joki virtasi metsän halki.
Polku teki kiemuran ennen nousua.

Etymologia

Syntynyt 'kiemurrella'-verbin taivutusmuodoista.

Riimisanakirja

kiemura rimmaa näiden kanssa:

mura, kuhmura

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

meanderi, krumeluuri, kiekura, kiemurainen, serpentiini

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro