kikka
substantiivi
-
hankala tai ovela temppu tai suunnitelma
Hänellä on aina uusi kikka valmiina hihassaan.
Taivutus
yks. nom. kikka, yks. gen. kikan, yks. part. kikkaa, yks. ill. kikkaan, mon. gen. kikkojen kikkain, mon. part. kikkoja, mon. ill. kikkoihin.
Synonyymisanakirja
kikka
-
keksintö, juju, temppu, kepulikonsti, juoni, konsti, vippaskonsti, juonittelu, vilppi, metku, epärehellisyys, petkutus, petos.
Esimerkit
Hänellä on salainen kikka
Etymologia
äänteellistä alkuperää oleva sana, joka viittaa temppuun tai kepposeen
Käännökset
englanti |
wile gimmick bag of tricks |
ranska | subterfuge (m), ruse (f), leurre (m) |
saksa | Aufhänger (m) qualifier advertising, Gag (m) qualifierolloquial, Schlich (m) |
italia | stratagemma (m) |
venäjä | уло́вка (f), трюк (m), ухищре́ние, хи́трость (f), трюк |
ruotsi | gimmick |
kreikka | πονηριά (f), τέχνασμα, |
latina | sūtēla (f) |
Slangisanakirja
-
keino / temppu
-
kikkailee: temppuilla : Turha kikkailu kantsuu jättää veke.
-
kikkarapää: etelämaalainen, yl mies
Sanonnat
"Lentämisen taidon tai oikeastaan niksin voi oppia kikka on siinä, että oppii paiskautumaan maata kohti osumatta siihen Douglas Adams, (kuolinuutinen)."
Riimisanakirja
kikka rimmaa näiden kanssa:
laikka, balalaikka, hiomalaikka, maikka, paikka, maapaikka, murhapaikka, peuhapaikka, kunniapaikka, majapaikka
Liittyvät sanat
niksi, konsti
Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?
Suomisanakirja ProKeskustelu
synonyymit: nimi nimetön 1.6.2017