kikkailu
substantiivi
-
huijaus tai temppu, jolla saadaan aikaan haluttu tulos
En pidä politiikan kikkailusta.
Taivutus
yks. nom. kikkailu, yks. gen. kikkailun, yks. part. kikkailua, yks. ill. kikkailuun, mon. gen. kikkailujen kikkailuiden kikkailuitten, mon. part. kikkailuja kikkailuita, mon. ill. kikkailuihin.
Synonyymisanakirja
kikkailu
-
hassuttelu, temppuilu, temppuilu, jippoilla, jippoilu, venkoilu.
Esimerkit
Kikkailu johti odottamattomiin ongelmiin.
Hän oli mestari kikkailussa talousasioissa.
Turha kikkailu ei auttanut tilannetta.
Etymologia
johdettu sanasta 'kikka' (temppu) ja liite '-ilu' osoittaa substantiivimuotoa
Käännökset
Riimisanakirja
kikkailu rimmaa näiden kanssa:
hakkailu, miekkailu, kalpamiekkailu, florettimiekkailu, säilämiekkailu, paikkailu, keikkailu, seikkailu, sotaseikkailu, lemmenseikkailu