kohtalokkuus
substantiivi
-
kuolemanvakavuus tai traagisen lopputuloksen välttämättömyys
Tilanteen kohtalokkuus iski minuun vasta jälkeenpäin.
Taivutus
yks. nom. kohtalokkuus, yks. gen. kohtalokkuuden, yks. part. kohtalokkuutta, yks. ill. kohtalokkuuteen, mon. gen. kohtalokkuuksien, mon. part. kohtalokkuuksia, mon. ill. kohtalokkuuksiin.
Esimerkit
Kohtalokkuus toi elokuvalle jännittävän elementin.
Teatteriesityksessä oli isossa roolissa ihmisen kohtalokkuus.
Kirja käsittelee ihmiskohtalon moninaista kohtalokkuutta.
Etymologia
Johdettu sanasta 'kohtalo', tarkoittaa ominaisuutta olla kohtalokas.
Käännökset
Riimisanakirja
kohtalokkuus rimmaa näiden kanssa:
ehdokkuus, hohdokkuus, taidokkuus, tehokkuus, ansiokkuus, pelokkuus, sulokkuus, himokkuus, tarmokkuus
Läheisiä sanoja
kohtalo, kohtalokas, kohtalokkaasti, kohtalokkuus, kohtalonhetki, kohtalonkukka