kota
substantiivi
-
alkeellinen tai perinteinen asumus, usein kartionmuotoinen ja tehty luonnonmateriaaleista
Saamelaiset perinteisesti asuivat kotassa talvisin.
Taivutus
yks. nom. kota, yks. gen. kodan, yks. part. kotaa, yks. ill. kotaan, mon. gen. kotien kotain, mon. part. kotia, mon. ill. kotiin.
Synonyymisanakirja
kota
-
etelädravidalainen kieli, dravidalainen, perikarppi, hedelmänseinä, kaksikammioinen kapseli, boll.
Esimerkit
Metsässä oli vanha kota nuotiopaikalla.
Kota tarjosi suojaa vaeltajille.
Ilta kota lämpeni mukavasti.
Etymologia
suomalais-ugrilainen kantakieli kota; sukulaissanat viro koda (kammio), karjala kodi (talo), pohjoissaame goahti (teltta), unkari haz (talo). Englanniksi hut, tent
Käännökset
| englanti |
Kota, Kotar capsule |
Riimisanakirja
kota rimmaa näiden kanssa:
nuottakota, tahkota, kiihkota, kaikota, heikota, siemenkota, ruokota, karkota, lappalaiskota
Liittyvät sanat
pyöreäpohjainen, riukuLäheisiä sanoja
kostuttaa, kostutus, kostyymi, kota, kotahedelmä, kotakuusama