kukkimisaika
substantiivi
-
Aika vuodesta, jolloin kasvi kukkii.
Kirsikkapuun kukkimisaika on keväällä.
Taivutus
yks. nom. kukkimisaika, yks. gen. kukkimisajan, yks. part. kukkimisaikaa, yks. ill. kukkimisaikaan, mon. gen. kukkimisaikojen kukkimisaikain, mon. part. kukkimisaikoja, mon. ill. kukkimisaikoihin.
Synonyymisanakirja
kukkimisaika
-
kukkiminen, anteesi, hedekukinta, kukkaan puhkeaminen, kukinta.
Esimerkit
Ruusujen kukkimisaika on kesäkuussa.
Odotamme innolla marjapensaiden kukkimisaikaa.
Kukkimisaika on puutarhan parasta aikaa.
Käännökset
englanti |
inflorescence |
Riimisanakirja
kukkimisaika rimmaa näiden kanssa:
loppiaisaika, kustavilaisaika, muinaisaika, yleisaika, paikallisaika, päivällisaika, alkamisaika, sulkemisaika, miettimisaika