kukkura
substantiivi
-
Täysi; täydempi kuin tavallinen, usein käytetään kuvainnollisesti.
Kun malja on kukkura, siitä loiskuu yli.
Taivutus
yks. nom. kukkura, yks. gen. kukkuran, yks. part. kukkuraa, yks. ill. kukkuraan, mon. gen. kukkuroiden kukkuroitten kukkurain, mon. part. kukkuroita, mon. ill. kukkuroihin.
Esimerkit
Laatikko oli täynnä kukkuraa.
Leivoin kakun täyteen kukkuraa.
Hänellä oli kukkurasti tavaroita mukanaan.
Etymologia
Liittyy sanaan 'keko' tai 'pino'
Käännökset
| englanti |
heaped measure kaikki kaiken kukkura-ksi ksi = top it off
|
Läheisiä sanoja
kukkua, kukkula, kukkulainen, kukkura, kukkurainen, kukkurallaan