kurkottaa

verbi

  1. Ulottaa kätensä tai jokin muu osa kehosta saavuttaakseen jotain.

    Poika kurkotti ottaakseen karkin pöydältä.
Taivutus

yks. nom. kurkottaa, yks. gen. kurkotan, yks. part. kurkotti, yks. ill. kurkottaisi, mon. gen. kurkottakoon, mon. part. kurkottanut, mon. ill. kurkotettiin.

Synonyymisanakirja

kurkottaa

  1. työntää esiin, ojentaa, kurkottautua, tavoittaa, välittää, siirtää, antaa.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän kurkotti katonrajaan.
Kurkottaminen oli hankalaa.
Hän kurkottaa korkealle.

Etymologia

Johtuu sanasta 'kurko', tarkoittaa ojentaa tai venyttää itseään jonnekin.

Sanonnat

"Joka kuseen kurkottaa, se autonsa katsastaa."

"Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa."

"Joka kuuseen kurkottaa, se käpyjä näkee."

"Se joka kuuseen kurkottaa katajaan kapsahtaa."

Riimisanakirja

kurkottaa rimmaa näiden kanssa:

pakottaa, sakottaa, hekottaa, lekottaa, heikottaa, nikottaa, roikottaa, pilkottaa, solkottaa, rokottaa

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kurottaa, kataja, kapsahtaa, kuusi, kaula

Läheisiä sanoja

kurkkuääni, kurko, kurkotella, kurkottaa, kurkottautua, kurkuma

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro