kuukulkija

substantiivi

1. Ajoneuvo, jota käytetään kuun pinnalla.

   Kuukulkija tutki kuun kraattereita.

Taivutus

yks. nom. kuukulkija, yks. gen. kuukulkijan, yks. part. kuukulkijaa, yks. ill. kuukulkijaan, mon. gen. kuukulkijoiden kuukulkijoitten kuukulkijain, mon. part. kuukulkijoita, mon. ill. kuukulkijoihin.

Synonyymisanakirja

kuukulkija

1. kulkuvaunu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kuukulkija eteni hitaasti kuun pintaa pitkin.
Uusi teknologia paransi kuukulkijan suorituskykyä.
Kuukulkijan keräämät näytteet olivat arvokkaita tutkimukselle.

Käännökset

Riimisanakirja

kuukulkija rimmaa näiden kanssa:

kulkija, ohikulkija, jalankulkija, merenkulkija, yökulkija, sulkija

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kuukivi, kuukkeli, kuukkia, kuukulkija, kuukunanmuna, kuukunen