menninkäinen
substantiivi
-
mytologian pieni, ihmismäinen olento
Tarina kertoo metsän syvyyksissä asustavasta menninkäisestä.
Taivutus
yks. nom. menninkäinen, yks. gen. menninkäisen, yks. part. menninkäistä, yks. ill. menninkäiseen, mon. gen. menninkäisten menninkäisien, mon. part. menninkäisiä, mon. ill. menninkäisiin.
Synonyymisanakirja
menninkäinen
-
keiju, tonttu, peikko, keijukainen, haltija, haltia, maahinen.
Esimerkit
Metsässä asuu pieni menninkäinen.
Menninkäinen kurkisti puun takaa.
Satu kertoo ystävällisestä menninkäisestä.
Etymologia
Kansanperinteen hahmo, yhdistettynä sanaan 'mennä'.
Käännökset
Sanonnat
"Jos sinä olisit päivänsäde, täytyisi minun olla menninkäinen Hyvä että et ole , sillä minä pelkään pimeää."
Riimisanakirja
menninkäinen rimmaa näiden kanssa:
lipeäinen, ylhäinen, pyhäinen, viimepyhäinen, vähäinen, myöhäinen, iltamyöhäinen, mattimyöhäinen, yömyöhäinen, iäinen
Läheisiä sanoja
menneenvuotinen, menneisyys, mennessä, menninkäinen, mennyt, mennä