merilokki
substantiivi
-
Iso, usein valkoinen lokkilintu, joka elää rannikolla.
Merilokki leijaili laivan perässä toivoen saavansa kaloja.
Taivutus
yks. nom. merilokki, yks. gen. merilokin, yks. part. merilokkia, yks. ill. merilokkiin, mon. gen. merilokkien, mon. part. merilokkeja, mon. ill. merilokkeihin.
Esimerkit
Merilokki pitää pesää saariston kalliolla.
Merilokit ovat meluisia
Etymologia
Koostuu 'meri' ja 'lokki', viitaten lokkilajiin.
Käännökset
Riimisanakirja
merilokki rimmaa näiden kanssa:
viilokki, kanaviilokki, vasikanviilokki, otakilokki, voilokki
Läheisiä sanoja
meriliikenne, merilintu, merilohi, merilokki, meriläinen, meriläismallinen