merituuli

substantiivi

  1. Tuuli, joka puhaltaa mereltä maalle.

    Kesäinen merituuli viilensi helteistä päivää.
Taivutus

yks. nom. merituuli, yks. gen. merituulen, yks. part. merituulta, yks. ill. merituuleen, mon. gen. merituulten merituulien, mon. part. merituulia, mon. ill. merituuliin.

Synonyymisanakirja

merituuli

  1. tuulenvire, tuulenhenki, tuulenhenkäys, tuulahdus, tuulenviri.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Merituuli viilensi kuumana päivänä.
Rannalla puhalsi voimakas merituuli.
Purjehtijat hyödyntävät merituulia matkoillaan.

Etymologia

yhdistelmä sanoista 'meri' ja 'tuuli', viittaa mereltä tulevaan tuuleen

Riimisanakirja

merituuli rimmaa näiden kanssa:

monsuunituuli, länsituuli, pasaatituuli, suvituuli

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

vilpas, kostea, suolainen, tuuli

Läheisiä sanoja

meritse, meriturma, meriturvallisuus, merituuli, meritähti, meriupseeri

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro