peruskivi

substantiivi

  1. Kivi, joka asettaa rakennuksen perustuksen tai toimii symbolisena peruskivenä.

    Peruskiven laskeminen merkitsi rakennusprojektin aloitusta.
Taivutus

yks. nom. peruskivi, yks. gen. peruskiven, yks. part. peruskiveä, yks. ill. peruskiveen, mon. gen. peruskivien, mon. part. peruskiviä, mon. ill. peruskiviin.

Synonyymisanakirja

peruskivi

  1. lähtökohta, perusta, pohja, pohjatyö, kulmakivi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Peruskivi rakennuksen alla on kallio.
Talo lepää vankalla peruskivellä.
Peruskiven asettaminen oli tärkeä hetki projektissa.

Etymologia

Yhdistelmä sanoista 'perus-' ja 'kivi', usein viitaten rakennuksen kulmakiveen tai peruskiveen.

Riimisanakirja

peruskivi rimmaa näiden kanssa:

rakennuskivi, reunuskivi, kompastuskivi

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro