perusolettamus

substantiivi

1. Peruste, jonka pohjalta muita oletuksia tai johtopäätöksiä tehdään.

   Teoria pohjautuu muutamaan keskeiseen perusolettamukseen.

Taivutus

yks. nom. perusolettamus, yks. gen. perusolettamuksen, yks. part. perusolettamusta, yks. ill. perusolettamukseen, mon. gen. perusolettamusten perusolettamuksien, mon. part. perusolettamuksia, mon. ill. perusolettamuksiin.

Synonyymisanakirja

perusolettamus

1. perushypoteesi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Perusolettamus on

Käännökset

Riimisanakirja

perusolettamus rimmaa näiden kanssa:

kattamus, olettamus, edesottamus, luottamus, itseluottamus, kansalaisluottamus, epäluottamus, tuottamus, kuolemantuottamus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

perusmuuri, perusoikeus, perusolemus, perusolettamus, perusominaisuus, perusopetus