perusoikeus
substantiivi
-
Yksilön lakisääteinen tai moraalinen perusoikeus jossakin yhteisössä tai valtiossa.
Sanavapaus on yksi tärkeimmistä perusoikeuksista.
Taivutus
yks. nom. perusoikeus, yks. gen. perusoikeuden, yks. part. perusoikeutta, yks. ill. perusoikeuteen, mon. gen. perusoikeuksien, mon. part. perusoikeuksia, mon. ill. perusoikeuksiin.
Esimerkit
Kansalaisten perusoikeuksia ei saa loukata.
Perusoikeus koulutukseen on turvattu.
Vapaus on tärkeä perusoikeus.
Etymologia
Yhdistelmä sanoista 'perus-' ja 'oikeus', viitaten perustuslaillisiin oikeuksiin tai muihin perusoikeuksiin.
Käännökset
| englanti |
birthright |
Riimisanakirja
perusoikeus rimmaa näiden kanssa:
oikeus, valtio-oikeus, optio-oikeus, avio-oikeus, etuajo-oikeus, lakko-oikeus, kirkko-oikeus, vaitiolo-oikeus, vero-oikeus, veto-oikeus
Läheisiä sanoja
perusmuoto, perusmuotoinen, perusmuuri, perusoikeus, perusolemus, perusolettamus