pidätin

substantiivi

1. Esine, jota käytetään pitämään jokin asia paikoillaan tai estämään sen liikkuminen.

   Pidätin autossa pitää turvavyön paikallaan.

Taivutus

yks. nom. pidätin, yks. gen. pidättimen, yks. part. pidätintä, yks. ill. pidättimeen, mon. gen. pidättimien pidätinten, mon. part. pidättimiä, mon. ill. pidättimiin.

Synonyymisanakirja

pidätin

1. hillintä, pysäytyskoukku, tukkeuma, tukos, lakkauttaminen, sulkeminen, tukkeutuma, tukkeutuminen, pidäke, tappi, tulppa.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Pidätin voi viitata moneen eri kontekstiin, mutta yleisesti se tarkoittaa mekanismia tai laitetta, joka estää tai rajoittaa jonkin esineen liikettä. Esimerkiksi autoturvassa pidätin voi olla turvavyön kiinnitysmekanismi, joka pitää vyön paikallaan onnettomuustilanteessa. Teollisuudessa pidättimiä käytetään usein koneen osien tai tuotteiden kiinnittämiseen, jotta ne pysyvät paikoillaan valmistusprosessin aikana. Pidättäminen voi myös liittyä muihin aloihin, kuten rakentamiseen, jossa pidättimet voivat auttaa pitämään rakenteita vakaana.

Esimerkit

Pidätin on rikki.
Turvavyön pidätin ei toimi.
Hän käytti pidätintä oikeaoppisesti.

Käännökset

Riimisanakirja

pidätin rimmaa näiden kanssa:

pelätin, variksenpelätin, linnunpelätin, emätin, lennätin, viidakkolennätin

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

pidäkkeetön, pidätellä, pidätetty, pidätin, pidättynyt, pidättyvyys