piisku
substantiivi
-
piiskan alkuosa, jolla lyödään
Piisku osui voimalla maahan.
Taivutus
yks. nom. piisku, yks. gen. piiskun, yks. part. piiskua, yks. ill. piiskuun, mon. gen. piiskujen, mon. part. piiskuja, mon. ill. piiskuihin.
Esimerkit
Piisku roikkui tallin seinällä.
Hän tarttui piiskuun tiukasti.
Vanhanajan piisku oli usein itse tehty.
Etymologia
Muunnelma sanasta 'piiska', juontuu muinaisruotsista.
Käännökset
englanti |
silverrod goldenrod |
Läheisiä sanoja
piiskata, piiskatykki, piiskaus, piisku, piiskuri, piiskuttaa