ränstyä
verbi
-
menettää alkumuotonsa tai uutuudenraikkaan ulkonäkönsä; rappeutua tai kulua.
Vanha lato alkoi ränstyä ajan saatossa.
Taivutus
yks. nom. ränstyä, yks. gen. ränstyn, yks. part. ränstyi, yks. ill. ränstyisi, mon. gen. ränstyköön, mon. part. ränstynyt, mon. ill. ränstyttiin.
Esimerkit
Vanha talo alkoi ränstyä vuosien saatossa.
Hän ei halunnut
Käännökset
Riimisanakirja
ränstyä rimmaa näiden kanssa:
estyä, seestyä, lähestyä, hiestyä, liestyä, järjestyä, ilmestyä, menestyä, verestyä, edistyä
Läheisiä sanoja
ränsistyttää, ränsistyä, ränsistää, ränstyä, räntä, räntäkuuro