reisiluu
substantiivi
-
Pituudeltaan pisin ihmisen luu, joka muodostaa reiden luuston.
Hän mursi reisiluunsa kaatuessaan pyörällä.
Taivutus
yks. nom. reisiluu, yks. gen. reisiluun, yks. part. reisiluuta, yks. ill. reisiluuhun, mon. gen. reisiluiden reisiluitten, mon. part. reisiluita, mon. ill. reisiluihin.
Esimerkit
Hänen reisiluunsa murtui kaatuessa.
Reisiluun paraneminen vie aikaa.
Lääkäri tarkistaa reisiluun tilanteen röntgenissä.
Käännökset
Riimisanakirja
reisiluu rimmaa näiden kanssa:
kylkiluu, poskiluu, kieliluu, suoliluu, sormiluu, umpiluu, sääriluu, ristiluu
Läheisiä sanoja
reippaus, reisi, reisilihas, reisiluu, reisitasku, reisivaltimo