risahdella
verbi
-
äänekäs, katkonainen ääni, joka syntyy murtumisesta tai rikkoutumisesta
Puupalat risahtelevat takassa.
Taivutus
yks. nom. risahdella, yks. gen. risahtelen, yks. part. risahteli, yks. ill. risahtelisi, mon. gen. risahdelkoon, mon. part. risahdellut, mon. ill. risahdeltiin.
Esimerkit
Lattia risahtelee askelten alla.
Töitä tehdessä kuului risahtelua.
Etymologia
Johtuu sanasta 'risahtaa', tarkoittaa toistuvaa risahtelevaa ääntä.
Käännökset
Riimisanakirja
risahdella rimmaa näiden kanssa:
huudahdella, singahdella, vingahdella, lehahdella, pihahdella, sihahdella, kohahdella, kuohahdella, viuhahdella, suhahdella
Liittyvät sanat
ritistä, ripistäLäheisiä sanoja
ripustus, ripustuskoukku, risa, risahdella, risahdus, risahtaa