risahdus

substantiivi

  1. ääni, joka syntyy kun jotain murtuu tai rikkoutuu

    Kuului risahdus, kun oksa katkesi.
Taivutus

yks. nom. risahdus, yks. gen. risahduksen, yks. part. risahdusta, yks. ill. risahdukseen, mon. gen. risahdusten risahduksien, mon. part. risahduksia, mon. ill. risahduksiin.

Synonyymisanakirja

risahdus

  1. napsahdus, napsaus, rasahdus, rusahdus, rätinä, ritinä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Pieni risahdus kuului ulkoa.
Risahtelua kuului askeleista.

Etymologia

Ääntä kuvaileva, liittyy rapisevaan tai risahtavaan ääneen.

Riimisanakirja

risahdus rimmaa näiden kanssa:

rasahdus, seisahdus, hisahdus, haksahdus, naksahdus, raksahdus, niksahdus, vinksahdus, loksahdus

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

risaus, pelästyttää

Läheisiä sanoja

ripustuskoukku, risa, risahdella, risahdus, risahtaa, risahtelu

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro