risaus
substantiivi
-
pieni määrä jotain epätasaisessa tai hajanaisessa tilassa
Hänen puheissaan oli risaus totuuttakin.
Taivutus
yks. nom. risaus, yks. gen. risauksen, yks. part. risausta, yks. ill. risaukseen, mon. gen. risausten risauksien, mon. part. risauksia, mon. ill. risauksiin.
Esimerkit
Takkini teki pienen risausäänen.
Risaus kuului huonosti.
Käännökset
Riimisanakirja
risaus rimmaa näiden kanssa:
aisaus, seisaus, päivänseisaus, talvipäivänseisaus, kesäpäivänseisaus, työnseisaus, veisaus, hisaus, liisaus, viisaus
Liittyvät sanat
risahdus, risauttaa