ruovikko
substantiivi
-
tiheä kasvualue ruo'osta veden äärellä
Järven rannalla oli laaja ruovikko.
Taivutus
yks. nom. ruovikko, yks. gen. ruovikon, yks. part. ruovikkoa, yks. ill. ruovikkoon, mon. gen. ruovikkojen ruovikoiden ruovikoitten, mon. part. ruovikkoja ruovikoita, mon. ill. ruovikkoihin ruovikoihin.
Synonyymisanakirja
ruovikko
-
kaislikko, kaislisto, ruoikko, kaislikko, saraikko, vesikasvusto, ruovisto.
Esimerkit
Ruovikko kasvoi järven rannalla.
Linnut pesivät tiheässä ruovikossa.
Ruovikko tarjosi hyvän piilopaikan.
Etymologia
Johdettu sanasta 'ruoko'; viittaa alueeseen, joka on runsaasti ruokoa kasvava.
Käännökset
| englanti |
(alternative form of) |
Riimisanakirja
ruovikko rimmaa näiden kanssa:
aavikko, hiekka-aavikko, suola-aavikko, haavikko, jääaavikko, savikko, kivikko, rantakivikko, koivikko, rantakoivikko
Läheisiä sanoja
ruotukaveri, ruotutila, ruotuväki, ruovikko, ruovisto, rupatella