rusaus
substantiivi
-
vahva, kova ääni, joka syntyy esineiden rikkoutuessa
Puusta kuului äkillinen rusaus.
Taivutus
yks. nom. rusaus, yks. gen. rusauksen, yks. part. rusausta, yks. ill. rusaukseen, mon. gen. rusausten rusauksien, mon. part. rusauksia, mon. ill. rusauksiin.
Esimerkit
Kuului vieno rusaus
Käännökset
Riimisanakirja
rusaus rimmaa näiden kanssa:
kiusaus, lohikiusaus, janssoninkiusaus, kinkkukiusaus, kruusaus
Liittyvät sanat
rusahdus