rusennus
substantiivi
-
voimakkaasti painamalla tapahtuva prosessi, jossa jotakin murskautuu
Kiven rusennus oli ilmeistä.
Taivutus
yks. nom. rusennus, yks. gen. rusennuksen, yks. part. rusennusta, yks. ill. rusennukseen, mon. gen. rusennusten rusennuksien, mon. part. rusennuksia, mon. ill. rusennuksiin.
Esimerkit
Kolarista aiheutui autojen rusennus.
Rusennus teki ruuasta yhtenäistä massaa.
Jääkaappi jäi oven väliin rusennukseen.
Käännökset
Riimisanakirja
rusennus rimmaa näiden kanssa:
asennus, masennus, kaamosmasennus, uppoasennus, sähköasennus, oksennus, verioksennus